Kyllä kiristää, ihan naamassa asti!

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

”Kuka hoitaa hoitajaa?” taitaa olla ikuisuuskysymys hyvinvointiammattilaisten keskuudessa. Joudun tässä nyt tältä istumalta tunnustamaan, että huomasin viime viikolla itse olevani kireä, kuin viulunkieli – fyysisesti ja henkisesti. Koko naamaa kiristi ja kallonpohja huusi hoosiannaa. Hävettää. Mulla on käytössäni aivan huikeat työkalut, joita mielelläni jaan asiakkaille, mutten aina muista käyttää niitä itse – ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että eukon kroppa on kiero kuin korkkiruuvi. Imukupit selkään, puiset donguri ball-pallot (näistä myöhemmin lisää) selän alle, pari venytystä ja syvää hengittelyä.

Koko naamaa kiristi ja kallonpohja huusi hoosiannaa. Hävettää. Mulla on käytössäni aivan huikeat työkalut, joita mielelläni jaan asiakkaille, mutten aina muista käyttää niitä itse – ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että eukon kroppa on kiero kuin korkkiruuvi.

Viikottaisten venyttelytuntien pitäminen on pitänyt mut suht hyvässä kunnossa, mutta kesällä niiden järjestäminen on ollut satunnaista. Päädyin tosiaan tänään huoltamaan itseäni pitkän kaavan kautta ja siitä se idea sitten lähti: heinäkuussa järjestän ihan vallan niska-, selkä-, ja hartiaseudun hoitoon keskittyvän workshopin. Myllätään naamakireydet ja avataan erinomaisilla Kuratomi Jomon Shindo -tekniikoilla edellämainittujen kehonosien ja kireyksiä.  Saattaapa olla, että mielikin on vähemmän kireä, kun ei tarvii jännittää pärstävärkkiäkään koko ajan. Tuu mukaan, pistetään yhdessä itsemme pikkuisen parempaan kuntoon! 😀

20.7. klo 10-14 Jomon Shindo Workshop: Niska-selkä-hartiat Ihmishuoltamolla

Ilmoittaudu: p. 0500303561 / Laura tai https://vello.fi/shindohoitajakouluttaja/ (Palvelu -> Ryhmäliikunta -> Jomon Shindo Workshop Niska-selkä-hartia)

Workshopin alustava aikataulu – muutokset mahdollisia:
10-11.30 Jomon Shindo Flow: erityisesti niska-hartiaseudun alueelle keskittyviä venytyksiä flowmaisesti liikkeestä toiseen yhdistellen
11.30-12.15 Itsehoitoharjoituksia venytysten ja yksinkertaistettujen hoitojen muodossa (mm. niska & kasvot)
12.15-12.30 Tauko
12.30-14 Sonkyo & Tasuki Gake -venytyksiä: Lantion merkitys niska-hartia-seudun hyvinvointiin

Hinta: 55€/45€, alennettu hinta opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, jne.

Kouluttajana: yours truly eli allekirjoittanut

Mitä Shindo on?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Olla ihminen ihmiselle, tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään – siinä on aina jotain maagista!

Multa usein kysytään, että mitä se Shindo oikein on…? Tähän asti olen yleensä kertonut saman litanian venytyksiä ja hoitoja sisältävästä japanilaisesta kehotyöskentelymenetelmästä, mutta aina tuntuu, että jotain olennaista unohtuu – nimittäin kosketus, joka tekee Shindosta niin ainutlaatuisen kokemuksen. Kyllä, Kuratomi Jomon Shindo – ihan tuttavallisesti vaan Shindo – pitää kokea itse. Voin kyllä selittää loputtomasti fysiologisia hyötyjä tai kertoa lajin historiaa, mutta kokemusta en välittää muulla tavoin, kuin koskettamalla ihmistä hänet kohdatessani. Kosketuksessa on aina jotain erityistä – se yhdistää meitä toisiimme ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä. Siksi on hyvin tärkeää, miten toisiamme kosketamme. Kun teemme sen kunnioituksella, ilman intentiota – läsnäolevana ja myötätunnolla, ihmeitä tapahtuu. Fysiologisesti kosketus aktivoi kehossa mm. oksitosiinin ja endorfiinien erityksen. Shindo-kosketuksen tapa hyväksyä ja olla puuttumatta toisen asioihin oli ainakin itselle jotain ennenkokematonta ja joka kohtaaminen tutunkin asiakkaan kanssa on ainutlaatuinen. Olla ihminen ihmiselle, tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään – siinä on aina jotain maagista!

Venyttely

Venyttelytunnit ovat vahvasti itsehoidollisia kokemuksia, oman kehon kuuntelua ja siihen keskittymistä. Vaikka ohjaaja on läsnä ja tulee tukemaan venytyksiä, on kyse silti aina venyttelijän omasta prosessista, itselleen läsnäolemisesta, kivun säätelystä ja kehon sen hetken rajojen tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta.

Hoito

Hoitomuotona Shindon on tarkoitus tukea ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Se ei ole pelkkää hierontaa, vaikka faskiaa käsitelläänkin, vaan läsnäoloa, toisen ihmisen tukea ja turvallinen tilanne, jossa voi päästää irti – antaa tunteiden tulla, olla ja mennä. Kipu lievittyy ja jännittyneet lihakset rentoutuvat – kohtaaminen tapahtuu monella eri tasolla; fyysisesti, henkisesti, psyykkisesti. Voidaan olla hiljaa, voidaan jutella esiin nousevista tuntemuksista ja jopa vanhoista muistoista. Hoitotilanne on yhdessä jaettu kohtaaminen, jossa hoidettava saa kokemuksen ja tilaisuuden muutoksen huomaamiseen ja hoitaja tarjoaa siihen mahdollisuuden.

P.S. Osoitteista www.facebook.com/shindohoitajakouluttaja ja www.instagram.com/shindohoitajakouluttaja löydät Shindo-joulukalenterin, joka sisältää mm.  rentouttavia vinkkejä ihan arkikäyttöön.

Ota seurantaan – huokaistaan yhdessä joulukireydet pois!

Itsemyötätuntolihakset

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Tervehdys pitkästä aikaa!

Tälla osastolla on ollut hiljaista, mutta lupaan ainakin omalta osaltani aktivoitua syys-talven mittaan ja päivittää Huoltsikan blogia tiheämmin ja useammin.

Meistä kukaan ei ole immuuni elämälle. Hirveän usein kuulee, kuinka jotain tunteesta, käytösmallista tai mieltä vaivaavasta asiasta pitäisi päästä lopullisesti eroon. Kerrottakoon nyt, että se on täysin mahdoton ja kohtuuton vaatimus. Voimme kyllä muokata käytöstämme, ajattelutapaamme ja suhtautumistamme, mutta tunteistamme ja ajatuksistamme emme pääse eroon. Meillä on kuitenkin mahdollisuus valita, miten niitä kohtaamme tiukalla hetkellä. Yksi itselleni merkittävimmistä työkaluista on ollut itsemyötätunto. Olen opetellut olemaan tuomitsematta asioita ja suhtautumaan itseeni vaikealla hetkellä lempeästi piiskaamisen sijaan. Nyt näyttää siltä, että pitkällinen treeni on tuottanut tulosta: eilen, varmaan ekaa kertaa elämässäni, sisäinen suorittajani teki yhteistyötä itsemyötätuntolihasteni kanssa!

Entiselle minälleni eilinen olisi ollut paska päivä. Murhamenkkojen* takia huonosti nukutun yön jälkeen edessä oli kirjanpidon läpikäynti ja alv-ilmoituksen tekeminen. Olin tietenkin jättänyt nämä dedistä edeltävään päivään. (Muutosta entisestä: ei enää viime tippaan!) Ajatuskin inhotti, joten pakenin heti aamupäivällä pariksi tunniksi kirpparille. Siellä huomasin oikean solisluuni olevan hieman sijoiltaan ja niskaakin jomotti. Oho. Kirppikseltä palatessani tsemppasin itseäni jämäkästi ja tein toimintasuunnitelman. Aina yhden etapin saavutettuani annoin itselleni luvan harjoittaa sijaistoimintoja – keittelin teetä, suunnittelin tulevia blogitekstejä valmiiksi, viikkasin puhtaat pyykit kaappeihin, pyörin sosiaalisessa mediassa ja lopulta palautin itseni päivän tehtävän äärelle. Noin klo 17.30 oli kirjanpito valmis ja alv. maksettu – päivän etuajassa, verottajan sivujen tökkimisestä huolimatta!

Wau! Mun itsemyötätuntolihakset on kasvaneet ja vahvistuneet – lisää treeniä niille!

Kun päivän missio oli suoritettu, solisluu paukahti paikoilleen, niska oli edelleen kipeä, selkää särki ja murhamenkat käynnissä. Annoin itselleni hetken luvan rypeä itsesäälissä ja ruikutin aiheesta vielä whatsappissa miesystävälleni ja totesin, että tänään ehkä ollutkaan niin hyvä päivä.

Siis mitä ihmettä oli tapahtunut? Ohitinko omat tuntemukseni ja kurjuuteni? En. Päästinkö itseni helpolla, vaikken piiskannut itseäni? En. Olinko jämäkkä itseäni kohtaan? Kyllä. Sainko pakolliset asiat ja vähän extraa tehtyä? Kyllä. Koinko kärsimystä? Kyllä, mutten antanut sille valtaa. Toimin arvottamatta ja tuomitsematta itselleni vaikeassa tilanteessa ja tukalassa olossa. Eilinen oli lopulta vain päivä muiden joukossa.

Wau! Mun itsemyötätuntolihakset on kasvaneet ja vahvistuneet – lisää treeniä niille!

*Murhamenkat = Todella kivuliaat, paljon vuotavat kuukautiset, joiden ohivuotojen seurauksena alushousut ja usein myös lakanat, tuolit, jne ovat veressä ja näyttävät mahdollisilta murhapaikoilta. Edes yösiteen käyttö päivällä ei välttämättä auta suojaamaan veritahroilta.

Miten sinun suhteesi voi – viekö se voimia vai antaako se niitä?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Olen ollut kovin väsynyt heti alkuvuodesta. Aikani ja keskittymiseni on mennyt oman elämän ja tuoreen parisuhteen (kaukosuhde) tasapainottamiseen. Viime viikolla katkesi kamelinselkä: löysin itseni huutamasta pilli suorana kumppanilleni. Minusta oli huomaamattani tullut terapeutti hänelle. Työpäiväni ovat pitkälti ihmisten huonon voinnin kohtaamista – harva tulee meidän luoksemme huutaen olevansa elämänsä kunnossa ja haluavansa ylläpitää huippukuntoa! Huonon olon kohtaaminen jatkuikin kotiin päästyäni. Sen sijaan, että parisuhde olisi voimauttanut, se vei voimia. Samalla sain itse huomata ja ymmärtää, kuinka raskas kumppani olen itse ollut (ja olen varmaan vieläkin, toivottavasti kuitenkin huomattavasti vähemmän) kaikkine tunnelukkoineni ja pinttyneine käytösmalleineni. Keskiviikkona päivällä (mies oli illalla tulossa luokseni) kaaduin selälleni jäiselle pihalle, löin kyynärpääni ja kyynärvarteni rappuralliin, joka kimposi päälleni tehden mustelmat oikeaan kylkeen ja olkapäähän. Yksi tärkeimmistä työkaluistani, kyynärvarteni oli ruhjeilla ja vuoti verta. Jouduin perumaan sen päivän asiakkaat, mutta päätin mennä seuraavana päivänä duuniin.

Universumi päätti toisin: kävin kyllä kaatumispäivänä vetämässä shindo-tunnin Lentävässä matossa ja tarkoitukseni oli sen jälkeen tuoda tavaroita Ihmishuoltamolle. Kuinka ollakaan, Huoltsikan lukko ei auennut, vaikka sinne ruuttasin lukkosulaakin. Torstaiaamuna työkaveri soitti ja sanoi, ettei hänkään päässyt sisälle. Peruin myös torstain asiakkaat. Totesin luonani olleelle miesystävälle, että näköjään Universumi laittaa muijan lepoon. Huomasin myös, ettei miehen seura voimauttanut – päinvastoin, olin niin väsynyt, että jopa fyysinen läheisyys – josta normaalisti nautin hyvin paljon – tuntui kuluttavalta. Eilen kävin aamupäivällä ihanan ihmishuoltajamme Kivimäen Niinan kraniosakraalihoidossa oikaisuttamassa kovan täräyksen saanutta kehoa ja väsynyttä mieltä. Päätös suhteen osalta alkoi olla selvä: jos vasta n. kuukauden tapailun jälkeen on rättiväsynyt, niin suhteessa ei ole kaikki kunnossa. Teimme vielä Niinan kanssa testiä, miten keho reagoi, kun otan ajatuksen suhteeseen jäämisestä ja lähtemisestä. Reaktio oli hälyttävä: kun otin ajatuksen jatkamisesta, koko aivoselkäydinnnestekierto (jota siis kraniossa rytmitetään tasapainoon) pysähtyi lähes kokonaan. Kun taas otin ajatuksen suhteen lopettamisesta, virtaus lähti vauhdilla liikkeelle. Keho ei valehtele. Kranion jälkireaktiona lähti aineenvaihdunta vauhtiin ja mustelmat jotka eivät vielä keskiviikon ilmalennosta olleet tulleet näkyviin, nousivat illalla pintaan. Lopputuloksena pistin suhteen eilen poikki ja vein miehen junaan. Voimaantuminen alkoi välittömästi. Tänään olen ollut pitkästä aikaa aikaansaava ja pirteä. Tunnen itseni tasapainoiseksi ja jaksan touhuta.
Millaisessa suhteessa sinä elät? Voimauttaako se vai viekö se voimia? Jos se vie voimia, miten voisit saada oman voimasi takaisin? Mitä voisit muuttaa? Entä miten voisit huolehtia paremmin itsestäsi, toisesta riippumatta?

Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari…?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Ensimmäinen ajatus kuppauksesta itsellä (ja monilla muillakin) oli varmaan se, että iso karvainen kansanparantaja iskee kirveellä selkään, veri lentää ja tekee kipiää. Onneksi tämä mielikuva tuli todistettua vääräksi. Ihmishuoltamolla tarjottava kiinalainen kuivakuppaus eroaa suomalaisesta märkäkuppauksesta siinä, että asiakkaan ihoa ei rikota eikä verta vuodateta. Sen sijaan lasisiin kuppauskuppeihin tehdään esimerkiksi lämmön avulla alipainetta. Kuppi asetetaan iholle ja se imaisee ihoa sisäänsä. Nopeassa kuppauksessa kuppi nostetaan heti pois, liukukuppauksessa kuppia liu’utetaan iholla esimerkiksi öljyn avulla ja hitaimmassa versiossa kuppi jätetään iholle 5-15 minuutiksi. Kiinalainen kuppaus nousi otsikoihin olympialaisten aikana, kun mm. uimareiden iholla näkyi mystisiä, pyöreitä fritsuja.

Pääsin eilen kokeilemaan kaikkia yllämainittuja akupunktiohoitajaksi opiskelevan kraniosakraaliterapeuttimme Niina Kivimäen käsissä. Ihan aluksi Niina rapsutteli selkää Gua Sha-kammalla. Sen jälkeen selkääni levitettiin manteliöljyä ja sitten alkoi tapahtua. Kuulin kuinka kupista kuului sihinää, tunsin lämpöä selässäni ja – slurps! – kuppi imaisi ihoani sisäänsä.

Nopea kuppaus tuotti hieman haasteita, koska kuppi tuntui imaisevan nahkani hyvin hanakasti. Nopeassa kuppauksessa kuppi asetetaan hetkeksi ja otetaan melkein heti pois. Oikea lapa – tai tarkemmin sen alaosa – tuntui tykkäävän isosta lasikupista niin lujaa, että Niina antoi sen jäädä paikoilleen heti kättelyssä. Liukukuppausta varten käyttöön otettiin pienempi kuppi, jota –  yllätys-yllätys – liu’uteltiin pitkin selkää, oikeastaan tarkemmin kuvailtuna pitkin virtsarakkomeridiaania. Kuvailisin liukukuppauksen antamia tuntemuksia miellyttäviksi ja uudenlaisiksi: vähän kuin hierontaa, mutta alipaineella. Lopuksi Niina jätti kupit hetkeksi paikoilleen ja selkäni sai nauttia tuntemuksesta jota ehkä parhaiten kuvailisi ilmaus ”kevyt imu”.

Eniten ihoa hotkaisseet kupit tuntuivat aluksi ehkä hieman kiristäviltä, mutta hoidon loppua kohti alkoi itsekin huomata kuinka niiden ote hölläsi. Loppupäivän ajan olo oli rento, aineenvaihdunta vilkas, selkää ehkä hitusen aristi ja illan tullen Nukkumatti löi hiekkasäkillä tajun kankaalle suht aikaisin. Aamulla herätessäni en tiennyt kuka olin, missä olin ja mitä olin tekemässä. Hyvä nollaus, siis.

Suosittelen kuppausta kaikille lihasrentoutusta, aineenvaihdunnan vilkastuttamista ja kuona-aineiden poistamista kaipaaville. Kuivakuppauksella voidaan kuulemma hoitaa myös selluliittia, joten jään innolla odottelemaan vaikutuksia alaselän perunapellon osalta. Mustelmien/fritsujen pitäisi kuulemma hävitä parissa päivässä. Jes!

Vasemmalla ja yläoikealla: Kuppeja ei normaalisti käytetä  näin paljoa.  Oikealla keskellä ja alhaalla: iho punoittaa heti hoidon jälkeen ja myöhemmin illalla selkä näyttää salamipizzalta - vain ananakset puuttuvat....
Vasemmalla ja yläoikealla: Kuppeja ei normaalisti käytetä näin montaa.
Oikealla keskellä ja alhaalla: iho punoittaa heti hoidon jälkeen ja myöhemmin illalla selkä näyttää salamipizzalta – vain ananakset puuttuvat….

Ensimmäinen shindo-tuntini

Kari Tuurna

Olen yksi Ihmishuoltamon hoitajista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.

Latest posts by Kari Tuurna (see all)

ShindoMinulla ei ollut minkäänlaista käytännön kokemusta shindosta aikaisemmin, kun Laura ehdotti, että hän voisi pitää koko Ihmishuoltamon porukalle shindo-tunnin. Otin tarjouksen vastaan innokkaasti, koska luonteeltaani uteliaana kokeilen kaikkea sellaista mielelläni, josta uskon olevan itselleni hyötyä. Joskus vahingossa myös sellaista, josta ei ole hyötyä, mutta niitä kokeiluja en käsittele tällä foorumilla. 😉

Kun saavuin Lauran viihtyisään työhuoneeseen, huomasin olevani ainoa paikalla. Muut olivat sitten hoitamassa tietysti omia asiakkaitaan tai jossakin muualla. No, mainiota.  Saanpahan yksityistunnin. Hyvä! Olin valmistautunut mukavilla verkkareilla ja t-paidalla, mutta ohjeistettuja varvassukkia minulla ei ollut. Päätin pärjätä ilman niitäkin.Ja hyvin pärjäsinkin.

Tunti alkoi käsien heiluttelulla, joka oli minulle tuttua taijista. Se saa paikat mukavasti lämpimäksi ennen harjoitusta ja siinä on hyvä keskittyä alkavaan harjoitukseen hengittämällä syvään ja hartaasti. Taputtelimme itseltämme ja toisiltamme läpi meridiaanilinjat, jotka nekin olivat minulle tuttuja jo ennestään akupunktiosta. Tämä taputtelu olisi kyllä hyvä tehdä muutenkin itselleen päivittäin, mutta kun on muka aina niin kiire ja seli seli…

Laura ohjasi venytyksiäni asiantuntevasti, ja mitään suurempaa kipua en tuntenut missään vaiheessa. Monet venytykset tuntuivat itseasiassa alkukankeuden jälkeen ennemmin miellyttäviltä kuin epämiellyttäviltä. Minun on pakko myöntää, että olen itse turhankin laiska venyttelemään itseäni, ja varsinkin jalat tarvitsisivat huomattavasti enemmän venyttelyä. Sen kyllä huomaa aina tällaisia tai vastaavia harjoituksia tehtäessä. Jotkut asennot, jotka tuntuivat vaikeilta, helpottuivat huomattavasti, kun Laura tuki minua ja ohjasi tekemään venytykset oikein.

Harjoituksen lopussa sain vielä mukavan varvashoidon, joka sai minut niin rennoksi, että taisi hiljaisessa salissa kuulua vieno kuorsauskin pienen hetken. Itse en kyllä sitä usko, mutta niin Laura yritti väittää. Harjoitus oli kokonaisuutena erittäin miellyttävä ja rentouttava kokemus, joskin pissalla sain ravata loppupäivän huomattavasti useammin kuin tavallisesti. Seuraavan yön  nukuin kuin tukki, vaikka eipä minulla muutenkaan yleensä uniongelmia ole ollut.

Ensi viikolla Laura pitää meille uuden tunnin. Toivon, että muita ei ilmesty, niin saan taas yksityskohtaista opastusta. Ja toivottavasti sen varvashieronnan. Suosittelen kuitenkin koko pakettia lämpimästi, joko ryhmässä tai vain ohjaajan kanssa.

Lisään tähän vielä markkinointipainotteista hapatusta: Jos shindo, jomon shindo tai jomon shindo-flow kiinnostaa, niin Ihmishuoltamolta löytyy alan asiantuntija Laura, jolta voi kysyä lisää tai varata ajan kokeiluun.