Kyllä kiristää, ihan naamassa asti!

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

”Kuka hoitaa hoitajaa?” taitaa olla ikuisuuskysymys hyvinvointiammattilaisten keskuudessa. Joudun tässä nyt tältä istumalta tunnustamaan, että huomasin viime viikolla itse olevani kireä, kuin viulunkieli – fyysisesti ja henkisesti. Koko naamaa kiristi ja kallonpohja huusi hoosiannaa. Hävettää. Mulla on käytössäni aivan huikeat työkalut, joita mielelläni jaan asiakkaille, mutten aina muista käyttää niitä itse – ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että eukon kroppa on kiero kuin korkkiruuvi. Imukupit selkään, puiset donguri ball-pallot (näistä myöhemmin lisää) selän alle, pari venytystä ja syvää hengittelyä.

Koko naamaa kiristi ja kallonpohja huusi hoosiannaa. Hävettää. Mulla on käytössäni aivan huikeat työkalut, joita mielelläni jaan asiakkaille, mutten aina muista käyttää niitä itse – ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että eukon kroppa on kiero kuin korkkiruuvi.

Viikottaisten venyttelytuntien pitäminen on pitänyt mut suht hyvässä kunnossa, mutta kesällä niiden järjestäminen on ollut satunnaista. Päädyin tosiaan tänään huoltamaan itseäni pitkän kaavan kautta ja siitä se idea sitten lähti: heinäkuussa järjestän ihan vallan niska-, selkä-, ja hartiaseudun hoitoon keskittyvän workshopin. Myllätään naamakireydet ja avataan erinomaisilla Kuratomi Jomon Shindo -tekniikoilla edellämainittujen kehonosien ja kireyksiä.  Saattaapa olla, että mielikin on vähemmän kireä, kun ei tarvii jännittää pärstävärkkiäkään koko ajan. Tuu mukaan, pistetään yhdessä itsemme pikkuisen parempaan kuntoon! 😀

20.7. klo 10-14 Jomon Shindo Workshop: Niska-selkä-hartiat Ihmishuoltamolla

Ilmoittaudu: p. 0500303561 / Laura tai https://vello.fi/shindohoitajakouluttaja/ (Palvelu -> Ryhmäliikunta -> Jomon Shindo Workshop Niska-selkä-hartia)

Workshopin alustava aikataulu – muutokset mahdollisia:
10-11.30 Jomon Shindo Flow: erityisesti niska-hartiaseudun alueelle keskittyviä venytyksiä flowmaisesti liikkeestä toiseen yhdistellen
11.30-12.15 Itsehoitoharjoituksia venytysten ja yksinkertaistettujen hoitojen muodossa (mm. niska & kasvot)
12.15-12.30 Tauko
12.30-14 Sonkyo & Tasuki Gake -venytyksiä: Lantion merkitys niska-hartia-seudun hyvinvointiin

Hinta: 55€/45€, alennettu hinta opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, jne.

Kouluttajana: yours truly eli allekirjoittanut

Luonnollista flunssalääkintää, osa 1.

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura
Kultainen maito on hyvää ja kaunista!

Jos flunssa yllätti tai tuntuu väijyvän nurkan takana, on siihen simppeli tukihoito olemassa, nimittäin kultainen maito.  Ilmeisesti Lähi-idästä lähtöisin oleva resepti lienee tuunautunut suomalaisten käytössä jokaisen makuun sopivaksi, mutta tässä on nyt yksi versio reseptistä.  Itsehän suosin juoman ainekset luomu-versioina ja niitä joissa ei tarkkoja määriä ole, suosittelen käyttämään oman maun mukaan. Nautinnollisia hetkiä!

5 dl kauramaitoa (myös manteli- tai riisimaito toimii)

1 rkl kookosöljyä

1 rkl kotimaista hunajaa

1 tl ceylonin kanelia

inkivääriä (kuivattua jauheena tai tuoretta raastettuna)

kurkumaa (kuivattua jauheena tai tuoretta raastettuna)

ripaus mustapippuria

Kaikki ainekset kattilaan ja keitellään hiljaa hämmennellen seitsemisen minuuttia. Sitten ei muuta ku mukiin ja ääntä kohti!

 

Shindo-kurssit ja -koulutukset Ihmishuoltamolla

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura
Kansainvalisen tason kriteerit täyttävä Shindo®-ohjaajakoulutus alkaa Ihmishuoltamolla 16.2.2019

To 17.1. 2019 Jomon-Shindo ♥ Yutanpo!
Talven kuumimmat tunnit jatkuvat tammikuussa! Torstaisin Ihmishuoltamolla rentoudutaan Jomon-Shindon merkeissä kuumavesipullon kanssa. Viiden kerran kurssi (5 x 90 min.) kokoontuu 17.1., 24.1., 31.1., 7.2., ja 14.2. klo 18.30-20 Ihmishuoltamon Shindo-salissa.
Mukaan vesipullo, pukeudu rentoihin – mieluiten pitkähihaisiin – vaatteisiin. Salista löytyvät viltit, kuumavesipullot ja peitot.
Aiempi kokemus Jomon-Shindosta suositeltavaa, muttei pakollista.

”Vilukissakurssin” hinta 67€/57€ (alennettu hinta opiskelijoille, työttömille, eläkeläisille, jne.)
Ilmoittautumiset 13.1.2019 mennessä.

 

La-Su 26.-27.1. Kuratomi Jomon Shindo -tutustumiskurssi (Peruskurssi)

Kuratomi Jomon Shindo -tutustumiskurssilla makustellaan kattavasti japanilaisen sensei Kazuko Kuratomin kehittämää kehotyöskentelymenetelmää kokonaisuutena. Yhden viikonlopun aikana käydään super-rentouttava läpileikkaus aina Shindosta Jomon-Shindon kautta Kuratomi Methodin menetelmiin, mm. Sonkyo Stretchiin, Space Walkiin ja Tasuki Gakeen. Monille vanha tuttu ja hyväksi havaittu Shindo saa aivan uusia ulottuvuuksia! Kurssilla tehdään rentouttavia harjoituksia, opetellaan yksinkertaistettuja hoitoharjoituksia omaan käyttöön, venytellään kehon ja mielen kireyksiä pois ja opetellaan kuuntelemaan omaa kehoa.
Aiempaa kokemusta ei tarvita, kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille.

Huom! Tutustumiskurssi ei anna valmiuksia ohjata ryhmiä, sen tekniikat ovat kotikäyttöön. Kurssin käyneillä on kuitenkin mahdollisuus hyväksilukea yksi koulutuspäivä helmikuussa Ihmishuoltamolla (Tampere) tai Ilopisaman (Helsinki) alkavasta Shindo-ohjaajakoulutuksesta (Shindo Assistant Instructor).

Hinta: 165/150€ EARLY BIRD kun ilmoittaudut 14.1.2019 mennessä, 15.1. alkaen kurssin hinta on 180€/160€ (sis.alv)
Alennettu hinta opiskelijoille, työttömille, eläkeläisille, jne.
Kurssin hintaan kuuluu kahvi-/teetarjoilu ja pientä purtavaa.
Ilmoittautumiset 20.1.2019 mennessä

 

La 16.2. alkaen: Shindo®-ohjaajakoulutus (Shindo Assistant Instructor) Tampere

Kansainvälisen tason kriteerit täyttävä Shindo®-ohjaajakoulutus (Shindo Assistant Instructor) alkaa Tampereella helmikuussa 2019. Koulutukseen kuuluu 8 + 1 koulutuspäivää (8 x 5h + näyttö senseille) ja itsenäistä harjoittelua. Koulutus huipentuu itse lajin kehittäjän, sensei Kazuko Kuratomin tapaamiseen ja kansainväliseen sertifiointiin Virossa huhti-toukokuussa.

Ohjaajakoulutuksessa opetellaan perusvenytykset; niiden tukiotteet ja variaatiot ja tehdään omaan käyttöön tarkoitettuja hoitoharjoituksia. Koulutuksen aikana opitaan keskilinjaharjoituksia, löydetään eri variaatioita venytyksille ja omalle keholle sopivimmat tavat venytellä. Shindo-ohjaajakoulutus antaa valmiudet ohjata venyttelyryhmiä, workshopeja ja yksityisohjauksia asiakkaille. Koulutuksesta valmistunut, sensei Kuratomin sertifioima ohjaaja saa lisenssin toimia Shindo-ohjaajana – Shindo Assistant Instructor:ina – niin Suomessa, kuin kansainvälisestikin. Lisenssi uusitaan joka toinen vuosi käymällä sensei Kuratomin koulutuksessa joko Suomessa, Virossa tai Japanissa.

Shindo-ohjaajakoulutus on perusta syventävälle vaiheelle, kouluttaja-/hoitajakoulutukselle, sekä Jomon-Shindo -koulutukselle, että Kuratomi Methodille.

HUOM! Tammikuun tutustumiskurssille osallistumalla saat hyväksiluettua yhden koulutuspäivän ohjaajakoulutuksesta. Myös muilla kouluttajilla/ohjaajilla suoritettu (todistus esitettävä) Shindo- tai Jomon Shindo Peruskurssi käy yhden koulutuspäivän hyväksilukuun.
Kurssin hinta: 1280 €, (sis.alv.24%) + näyttöpäivämaksu 150€ (sis.todistuksen) Virossa. Jokainen hoitaa itse omat näyttöpäivään liittyvät majoitus- ja matkakulut.
Kurssipäivien hintaan sisältyy kahvit/teet + pientä purtavaa.
Koulutuspäivät: 16.-17.2., 2.-3.3., 23.-24.3. ja 6.-7.4. + näyttöpäivä huhti-toukokuussa Virossa (tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin).
Kertaajat puoleen hintaan eli 80€/koulutuspäivä (sis.alv.24%)
Ilmoittautumiset & lisätiedot: p. 0500303561

Kaikki kurssit ja koulutukset ohjaa Jomon Shindo® PRO kouluttaja/hoitaja Laura Kokkonen,  p. 0500303561, laura@spiriton.fi

 

Mitä Shindo on?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Olla ihminen ihmiselle, tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään – siinä on aina jotain maagista!

Multa usein kysytään, että mitä se Shindo oikein on…? Tähän asti olen yleensä kertonut saman litanian venytyksiä ja hoitoja sisältävästä japanilaisesta kehotyöskentelymenetelmästä, mutta aina tuntuu, että jotain olennaista unohtuu – nimittäin kosketus, joka tekee Shindosta niin ainutlaatuisen kokemuksen. Kyllä, Kuratomi Jomon Shindo – ihan tuttavallisesti vaan Shindo – pitää kokea itse. Voin kyllä selittää loputtomasti fysiologisia hyötyjä tai kertoa lajin historiaa, mutta kokemusta en välittää muulla tavoin, kuin koskettamalla ihmistä hänet kohdatessani. Kosketuksessa on aina jotain erityistä – se yhdistää meitä toisiimme ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä. Siksi on hyvin tärkeää, miten toisiamme kosketamme. Kun teemme sen kunnioituksella, ilman intentiota – läsnäolevana ja myötätunnolla, ihmeitä tapahtuu. Fysiologisesti kosketus aktivoi kehossa mm. oksitosiinin ja endorfiinien erityksen. Shindo-kosketuksen tapa hyväksyä ja olla puuttumatta toisen asioihin oli ainakin itselle jotain ennenkokematonta ja joka kohtaaminen tutunkin asiakkaan kanssa on ainutlaatuinen. Olla ihminen ihmiselle, tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään – siinä on aina jotain maagista!

Venyttely

Venyttelytunnit ovat vahvasti itsehoidollisia kokemuksia, oman kehon kuuntelua ja siihen keskittymistä. Vaikka ohjaaja on läsnä ja tulee tukemaan venytyksiä, on kyse silti aina venyttelijän omasta prosessista, itselleen läsnäolemisesta, kivun säätelystä ja kehon sen hetken rajojen tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta.

Hoito

Hoitomuotona Shindon on tarkoitus tukea ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Se ei ole pelkkää hierontaa, vaikka faskiaa käsitelläänkin, vaan läsnäoloa, toisen ihmisen tukea ja turvallinen tilanne, jossa voi päästää irti – antaa tunteiden tulla, olla ja mennä. Kipu lievittyy ja jännittyneet lihakset rentoutuvat – kohtaaminen tapahtuu monella eri tasolla; fyysisesti, henkisesti, psyykkisesti. Voidaan olla hiljaa, voidaan jutella esiin nousevista tuntemuksista ja jopa vanhoista muistoista. Hoitotilanne on yhdessä jaettu kohtaaminen, jossa hoidettava saa kokemuksen ja tilaisuuden muutoksen huomaamiseen ja hoitaja tarjoaa siihen mahdollisuuden.

P.S. Osoitteista www.facebook.com/shindohoitajakouluttaja ja www.instagram.com/shindohoitajakouluttaja löydät Shindo-joulukalenterin, joka sisältää mm.  rentouttavia vinkkejä ihan arkikäyttöön.

Ota seurantaan – huokaistaan yhdessä joulukireydet pois!

Laura suosittelee, osa 1. Mielen eli kajuutan huolto

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Auttajakin tarvitsee joskus apua – itseasiassa mieltään ja kehoa hoidattava auttaja on itselle merkki siitä, että olen tekemisissä ammattilaisen kanssa. Se tuo luotettavuutta ja näyttää auttajan inhimillisessä valossa. Meistä harva on ns. luodinkestävä – henkisesti tai fyysisesti. Huomaan jatkuvasti suosittelevani verbaalisesti käyttämiäni palveluja, mutta harvoin niitä tulee isommalle yleisölle kuulutettua. Siispä tuumasta toimeen – tässä oma lista hyvistä mielen ammattilaisista satunnaisessa järjestyksessä. Näiltä ihmisiltä olen saanut itse paljon apua ja he myös auttavat mua pysymään paremmassa kunnossa. Pistetään hyvä kiertämään; käykää tutustumassa sivuihin – ehkä siellä on teillekin jotain mikä resonoi. ^_^

Polina Forsman – Tarkkanäköinen multitalentti, vahva ja älykäs nainen, joka opetti mulle käytännössä mitä on itsemyötätunto! Polinan erikoisosaamista on kognitiivinen lyhytterapia, joka auttaa tunnistamaan ja muokkaamaan omia käytösmalleja. Polina tekee myös työnohjausta eli kun omassa ammatissa ahdistaa, niin sinne vaan! Supervoimana sujuva venäjän kielen taito. http://iloksijavoimaksi.fi/henkilo/polina-forsman/

Tanja Ansakorpi – Intensiivisesti läsnäoleva luotto-ohjaaja TRE:n saralla, mutta työkalupakista löytyy mm. Gestalt-hahmoterapiaa. TRE-session aikana saattaa saada jopa väriliidut käteensä, jos sattuu sellaiset bongaamaan ja niitä pyytämään. Osaaminen on siis laaja-alaista eli Tanja osaa vastata nopeasti asiakkaan tarpeeseen. Hänen luokseen hakeudun, kun keho ja mieli huutavat stressinlievitystä tärinän kautta! https://www.kaunismieli.fi/

Salla Saxén – Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja tuleva sosiaalipsykologian tohtorismuija, jonka vastaanotolle hakeudun, kun kaipaan konkreettisia ratkaisuja tilanteeseeni. Salla auttaa purkamaan ja hahmottamaan sekasotkun selkeiksi pään sisäisiksi laatikoiksi, joiden sisältöä on helppo lähteä työstämään. Joskus yksikin käynti Sallan luona riittää purkamaan pitkäaikaisen mielen mörön osiin ja vapauttaa toimintaan! http://www.terapiarevontuli.fi/

Lotta Ansakorpi – Gestalt-hahmoterapiaa ja teatteri-ilmaisua! Lotan luo hakeuduin vuosi sitten näihin aikoihin kriisiapua saamaan, kun vapaaehtoistyössä alkoi laidat ryskyä ja meno kävi henkilökohtaiseksi. Lotta auttoi “annostelemaan” tunneryöppyä ja muistutti samalla hengityksen tärkeydestä. (Kyllä, mäkin unohdan joskus hengittää, vaikka sitä muille jatkuvasti opetan! :D) http://www.lottaansakorpi.fi/

Eikä tässä vielä kaikki.Tulevissa blogeissa lisää suosituksia – pysy kanavalla!

Olet ihana, pidä itsestäsi huolta!

Hyväksyn, että en hyväksy…

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Sisäistä dialogia:

Äkäpussi: “Tää on ihan sontaa!”

Aikuinen: “Kyllä. Hyväksyn, että tää on ihan sontaa.”

Äkäpussi: “Enkä hyväksy!”

Aikuinen: “Kyllä. Hyväksyn, että en hyväksy tämän olevan sontaa.”

Äkäpussi: “???!”

”Haluaisin, että olisit minun…” Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti vai pelkkää pahaa pullaa?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

HUOM! Tarina on tosi. Se on kirjoitettu neiti Toisen luvalla: hänen kertomuksensa, hänen näyttämänsä kirjeenvaihdon ja muiden viestien pohjalta. Tarinan kuvituskuva on aito kuvankaappaus herra Avon viestistä. Nimet, kohtaamispaikat ja kaikki muut mahdolliset tuntomerkit on muutettu. Teksti on kirjoitettu tarkkailijan näkökulmasta, ilman tarvetta tuomita, arvostella tai arvottaa asioita. Lukijassa nousevat tunteet ja tarpeet määritellä asioita hyviksi tai pahoiksi ovat hänen omiaan ja heijastelevat hänen kokemuksiaan, arvomaailmaansa ja niitä värittäviä asioita. Herra Avo voisi ihan hyvin olla rouva Avo ja neiti Toinen herra Toinen – tai miten sukupuolineutraalisti ja ei-heteronormatiivisesti kukin haluaa tarinan kokea. Tähän blogiin tämä tarina on kirjoitettu näin. 

 Olipa kerran – ja ehkä jossain on vieläkin – Herra Avo ja Neiti Toinen. Nämä kaksi työskentelivät samalla alalla ja kuinka ollakaan, heidän polkunsa kohtasivat eräässä verkostoitumistapahtumassa. Heillä synkkasi välittömästi ja lopputapahtuman he viettivät suht tiiviisti yhdessä. Tapahtuman saavuttaessa viimeisen illan aamuyön tunnit, nämä kaksi päätyivät neiti Toisen luolamajaan. He keskustelivat syvällisiä, ihastelivat henkilökemiaansa ja lopulta suutelivat intohimoisesti. Kävi kuitenkin ilmi, että herra Avolla oli Rouva Avo ja muutakin perhettä. Herra Avo kertoi onnettomasta suhteestaan rouva Avon kanssa ja oli kovin halukas parittelemaan neiti Toisen kanssa. Eikä sitä voi kiistää, etteikö neiti Toinenkin olisi ollut halukas moisiin puuhiin. Yllättäen neiti Toiseen iski kuitenkin äkillinen moraalin puuska ja hän työnsi herra Avon ulos luolamajastaan ja kehotti tätä menemään omaansa.

Tarinamme kaksikko päätti kuitenkin pitää yhteyttä tapahtuman jälkeen ja niin neiti Toisen viestiboksi täyttyi heidän kirjeenvaihdostaan. Lisäksi herra Avolla oli tulossa työprojekti, joka sattui olemaan neiti Toisen ErikoistumisAlaa, joten herra Avo tarjosi neiti Toiselle työkeikkaa kertoen tiukasta taloustilanteestaan ja kuinka ymmärtäisi, jos itsekin tiukassa taloustilanteessa oleva neiti Toinen ei voisi ottaa pestiä vastaan. Projekti houkutteli neitiä kovasti ja hän alihinnoitteli oman osaamisensa ja aikansa – kenties hienoisesta säälistä ja kenties siksi, että piti herra Avoa hyvänä tyyppinä ja hengenheimolaisena.

Niinpä nämä kaksi ryhtyivät puurtamaan yhteisen projektin parissa. Samalla heidän suhteensa syveni ja saavutti lopulta kulminaatiopisteensä: herra Avon sitkeä piiritys ja hempeät viestit sulattivat neiti Toisen ja hän riskeistä huolimatta kutsui herran luokseen, jotta myös heidän kehonsa voisivat mielten lisäksi sulautua yhteen. Siten myös tapahtui, että herra Avo matkusti salaa neiti Toisen luo ja he yhtyivät lihallisesti. Kumpikin vannoi hormonihuumassa kiintymystään toista kohtaan ja jatkoivat entistä tiiviimmin yhteydenpitoa etsien sopivia kohtaamispaikkoja lemmenosoituksilleen. Jo parin viikon kuluttua herra vannoi rakkauttaan neidille ja kutsui tätä sielunsa puolikkaaksi. Neiti Toisen mielestä hänen sielunsa oli kokonainen, eikä hän tässä asiassa täysin yhtynyt herra Avon ajatuksiin, mutta piti kyllä kuulemastaan. Tässä kohtaa lienee sopivaa kertoa, että kummallakin heistä oli haasteita mielenterveyden kanssa. Neidillä oli tunnelukkoja ja vihanhallintaongelma, herralla masennus ja huumeriippuvuus.

Projekti jatkui. Molemmilla oli vahvat visiot siitä mihin suuntaan työtä viedä, mutta kumpikin hyväksyi toisen ideat ja ehdotukset, vaikka riidoiltakaan ei säästytty. Neiti alkoi ottaa yhä useammin puheeksi herra Avon epärehellisyyden rouva Avoa kohtaan ja suhde alkoi saamaan väriä syyllisyydestä. Neiti Toinen toivoi kovasti, että herra olisi rehellisesti kertonut rouvalleen tilanteesta, mutta herra kieltäytyi. Hän kertoi neidin olevan unelmiensa nainen, mutta pelkäsi menettävänsä perheensä. Kertoi rouva Avon olevan arvaamaton nainen ja veikkasi, että tämä veisi häneltä oikeuden nähdä yhteistä jälkikasvua, jos petos paljastuisi ja kumppani vaihtuisi. Neiti Toista alkoi hiertää herra Avon suhtautuminen rouvaansa. Herra näet kutsui puolisoaan nimellä ”Feminiini Joka Perheessämme Asuu” ja puhui tästä jopa hieman halventavaan sävyyn ”Kympin Tyttönä”, hänen sielunelämäänsä ymmärtämättömänä Täydellisyyden Tavoittelijana. Neiti Toinen ei myöskään ollut herra Avon ensimmäinen, eikä edes toinen, vaan jopa kolmas syrjähyppy sinä aikana kun herra Avo oli rouva Avon kanssa yhteistä elämää viettänyt.

Neidin ja herran kohtaamisille löytyi projektin varjolla oivia paikkoja – käytössä olivat tarpeen vaatiessa toisen työtilat, hotellit, luolamajat ja jopa neiti Toisen koti toisella paikkakunnalla jonne herra Avo matkusti rouva Avon tietämättä. Fyysisen kiihkon kasvaessa myös riidat suhteessa lisääntyivät. Neiti Toinen alkoi oireilla tunnelukkojensa kanssa ja kiukutteli entistä enemmän herra Avolle. Herra Avo taas käytti asemaansa työnantajana hyväksi ja nuhteli neiti Toista, joka kuvitteli heidän olevan suhteessa tasa-arvoisia – niin ihmissuhderikoskumppaneina kuin työtovereinakin. Niinpä neiti Toinen myös sähähti palkastaan suhteessa työmäärään ja salailuun ja sekös herraa harmitti. Häntä kun ei neidin oma tahto ja persoona miellyttänyt. Neiti Toinen oli päättänyt lähteä suhteeseen omana itsenään ja näyttää luonteensa kaikkine epäkohtineen päivineen. Herra kun vihjaili mahdollisuudesta irtautua rouvastaan. Herra tosin halusi laittaa neidin samaan muottiin, hallittavakseen, kuten oli rouvansakin laittanut. Neiti toivoi edelleen suhteesta tulevan jotain, mutta luopui toivosta kuullessaan herran puhuvan hänelle kuten rouvalleen. Neiti Toiselle valkeni, että herra Avo oli aivan yhtä riippuvainen rouvastaan kuin oli huumeestaan. Neidin ja herran yhteiselämä ei ikinä tulisi toteutumaan herran puheista huolimatta. Lopulta herra Avo pakotti neidin vielä työn varjolla kohtaamaan rouva Avon kasvoista kasvoihin. Se oli neiti Toiselle viimeinen pisara. Hän teki päätöksen suhteen päättämisestä.

Herra Avo suhtautui neidin mielestä hyvin päätökseen. Herra pyysi neidin ystävyyttä, mutta neiti Toinen kieltäytyi. Hän ei halunnut ystäväkseen puolisoaan pettävää huumeidenkäyttäjää. Työprojektia oli kuitenkin vielä jäljellä, joten he sopivat hoitavansa homman loppuun. Pian neiti huomasi, että herra Avo jätti hänelle tarpeellisia tietoja antamatta ja vastattuaan ilmeisesti väärin herra Avon seksuaalisväritteiseen viestiin hän huomasi herran poistaneen hänet sosiaalisen median ystävistä. Tämä ei sinänsä neiti Toista harmittanut, lähinnä hän ajatteli herra Avon olevan pikkusieluinen hernenenä joka otti hylätyksi tulemisen turhan raskaasti. Neiti Toinen tapaili jo uutta miestä ja piti herra Avoa ainoastaan työtoverina. Ilmeisesti herra Avo ei sitä kestänyt. Neiti sai huomata, että herra julkisti projektiin liittyviä asioita ja jätti neidin niiden ulkopuolelle. Eikä neiti jaksanut kysellä perään, koska ajatteli herra Avon tarvitsevan etäisyyttä ja  lopulta ilmoittavan, kun projektin loppuunvienti olisi ajankohtaisempi. Vaan ei, lopulta herra Avo toimi projektissa niin itsenäisesti, ettei neidille enää jäänyt epäselväksi, että hänet oli syrjäytetty. Herra syytti neitiä tekemättömistä töistä, mutta miten neiti olisi ne voinut tehdä, kun kyseinen osa projektista oli jäänyt herra Avon osalta täyttämättä? Ensin tarvittiin herran panos, jotta neiti olisi voinut tehtävänsä suorittaa. Eikä herra Avo tarjonnut neiti Toiselle edes mahdollisuutta osallistua toisella tavalla – mitä osa herra Avon itsenäisestä touhuilusta olisi voinut olla – eikä siten mahdollisuutta kompensaatioon. Näin ollen neiti Toinen lähetti viimeisen erän laskun sovitusta summasta herra Avolle.

Tästäkös herra Avo pillastui ja kieltäytyi maksamasta loppusummaa! Neiti pysytteli rauhallisena herra Avon uhkaillessa häntä kuluttaja-asiamiehellä ja haukkuessa häntä raivohulluksi. Neiti Toinen konsultoi juristia asian tiimoilta, hoiti tarvittavat asiakirjat ja todisteet kirjallisena herra Avolle todeten, ettei hänellä ole mitään salattavaa heidän yhteistyötään koskien ja että hän on valmis valottamaan projektin käänteitä tarvittaville tahoille. Sekös vasta herra Avon suututti. Hän uhkasi levittää neidistä juoruja alalla, että tämä laskuttaa tyhjästä. Neiti Toinen kertoi rauhallisesti, että mikäli herra Avo niin tekisi, niin kyseessä saattaisi olla kunnianloukkaus, kuten myös raivohulluksi nimittelynkin osalta. Herra Avo hiljeni.

Meni muutama viikko ja neiti Toisen sähköposti kilahti viestin merkiksi. Siellä odotti viiden AaNelosen mittainen vihaposti (lue: rakkauskirje) herra Avolta, jossa herra Avo haukkui neiti Toisen narsistiseksi diktaattoriksi, väitti oman terapeuttinsa sanoneen neitiä vaaralliseksi itselleen ja muille ja retosteli omaa hyvyyttään ja viattomuuttaan. Herra Avo kertoi myös ”Osittain Vahingossa” äänittäneensä herra Avon ja neiti Toisen välillä käydyn riidan ja uhkasi lähettää tämän linkin neiti Avon yhteistyökumppaneille ja julkaista sen SinäTuubi-videopalvelussa oman versionsa kera vahingoittamistarkoituksessa. Hän myös kielsi neiti Toista ottamasta mitään yhteyttä häneen ja kertoi halveksivansa neitiä. Lupasi kuitenkin maksaa laskunsa, mutta huolehti siitä, että sekin tapahtui syyllistäen ja loukaten. Neiti Toisesta tuntui herra Avon viesti hetkellisesti pahalta, mutta viisaiden ystäviensä ansiosta hän hyvin nopeasti tajusi, että kirje oli puolisoaan pettäneen ja jätetyksi tulleen kannabisriippuvaisen miehen katkeraa tekstiä, jossa mies ei ottanut vastuuta teoistaan, vaan pyrki sälyttämään kaiken neiti Toisen syyksi. Neiti Toinen ei koskaan vastannut herra Avon kirjeeseen. Hän tosin kirjoitti vastineen, mutta lähinnä muistutukseksi itselleen siitä kaikesta mitä oli oppinut, prosessoinut, nähnyt ja kuullut. Neiti Toinen ymmärsi, ettei hän ollut syyllinen herra Avon pahaan oloon, vaan herra Avon tunteet olivat herra Avon tunteita ja neiti Toisen tunteet olivat neiti Toisen tunteita. Neiti Toinen jatkoi elämäänsä aivan kuin oli ennen herra Avoakin elänyt – noh, ehkä hitusen viisaampana ja vähemmän riippuvaisena itsensä ulkopuolelta tulevasta rakkaudesta ja uuden, fiksumman, kumppanin kanssa.

Mitä neiti Toinen sitten oppi? Ammatillisesti hän oppi, ettei pidä säälistä myydä omaa osaamistaan ja aikaansa polkuhintaan, eikä lähteä projekteihin joiden tarjoaja osoittaa muutakin kuin ammatillista kiinnostusta. Hän oppi myös, että hurmaavan kuoren ja kauniiden puheiden alla harvoin asuu se ihminen joka tällainen kaunopuheinen henkilö väittää olevansa. Hän myös oppi, että huumeesta riippuvainen ihminen on todennäköisesti myös monista muista asioista riippuvainen. Yksi suurimmista oppiläksyistä oli kuitenkin se, miten olla tietoisesti läsnä itselleen ja omille tunteilleen – miten kulkea vierellä riippumattomana toisen tilanteesta tai tunnemyrskyistä ja miten olla riippumaton itsen ulkopuolelta tulevasta rakkaudesta. Ainoa, jolle neiti Toinen kokee olevansa anteeksipyynnön velkaa, on rouva Avo. Ja ehkä hän jonain päivänä anteeksipyyntönsä esittää, mutta se on sitten jo toinen tarina. Herra Avo jatkaa edelleen toimintaansa ja kertoo tarinaa neiti Toisen pahuudesta heille, jotka siitä haluavat kuulla.

Sen pituinen se ja se siitä.

Rakasta Sinua

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Ajan kuluessa monet asiat menettävät merkityksensä. Ihmiset, jotka joskus olivat kaikkein tärkeintä maailmassa, etääntyvät ja poistuvat elämästämme. Ihminen, joka hetkellisesti oli maailman tärkein ja jonka kautta lähestulkoon eli ja hengitti, on menettänyt merkityksensä ja muuttunut kenties läheiseksi ystäväksi tai hävinnyt kokonaan elämästä vuosien varrella.

Me olemme toisillemme pieniä hetkiä ajan ja paikan tähtisumussa ja sen saatossa. Sinä, joka tätä juuri nyt luet, olet kenties joskus merkinnyt jollekin koko maailmaa. Ehkä joku on merkinnyt sinulle koko maailmaa. Kukaties tällä hetkellä merkitset jollekin toiselle kulkijalle kaikkea, kukaties joku merkitsee sinulle tällä hetkellä enemmän kuin elämä. Kun katsomme taaksepäin polkuamme, huomaamme, että nämä merkitykselliset, tärkeät ihmiset ovat matkamme varrella muuttuneet. Toiset ovat pysyneet lähipiirissämme, toiset ovat matkanneet pois tästä maailmasta ja toisiin on yhteys katkennut.

Elämän muutoskohdissa on yksi pysyvä asia ja se on rakkaus. Rakkaus, jota tunnemme itseämme kohtaan ja joka määrittää sen mitä muita kohtaan säteilemme. Rakkaus itseä kohtaan tekee meistä muista ihmisistä riippumattomia – se rohkaisee meitä käymään tueksi ja hetkeksi toisen rinnalle, hetkeksi jopa kantamaan toista ja auttaa toista nousemaan jälleen omille jaloilleen. Emme kuitenkaan voi ottaa vastuuta toisesta – hänen valinnoistaan ja vapaasta tahdostaan. Meidän on otettava vastuu itsestämme: uskallettava nousta omille – joskus hyvin huterille – jaloillemme ja jatkettava kulkuamme eteenpäin.

Anna tänään hetki itsellesi ja kohtele itseäsi kuin kohtelisit parasta ystävääsi. Anna itsellesi ne neuvot, tuki ja se lohtu, jonka parhaalle ystävällesi – tai sille ihmiselle jota elämäsi merkityksellisimpänä olet pitänyt – antaisit. Ja muista, Sinä olet elämäsi merkityksellisin ihminen. Muut viivähtävät hetken tai kaksi, sinä elät itsesi kanssa loppuelämäsi. Rakasta itseäsi, tee niitä asioita, jotka sinulle merkitsevät. Vain siten voit palvella myös muita. Rakasta Sinua.

Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari…?

Laura

Laura

Olen Jomon-Shindo Kouluttaja/hoitaja LauraKokkonen. Mut tunnetaan artistien keskuudessa myös nimellä Varatäti. Opetan oman kehon kuuntelua ja rentoutumista. Kerron tässä blogissa yksityishenkilönä ajatuksiani ja havaintojani. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä ne ole välttämättä yhteneviä Ihmishuoltamon muiden hoitajien kanssa.
Laura

Ensimmäinen ajatus kuppauksesta itsellä (ja monilla muillakin) oli varmaan se, että iso karvainen kansanparantaja iskee kirveellä selkään, veri lentää ja tekee kipiää. Onneksi tämä mielikuva tuli todistettua vääräksi. Ihmishuoltamolla tarjottava kiinalainen kuivakuppaus eroaa suomalaisesta märkäkuppauksesta siinä, että asiakkaan ihoa ei rikota eikä verta vuodateta. Sen sijaan lasisiin kuppauskuppeihin tehdään esimerkiksi lämmön avulla alipainetta. Kuppi asetetaan iholle ja se imaisee ihoa sisäänsä. Nopeassa kuppauksessa kuppi nostetaan heti pois, liukukuppauksessa kuppia liu’utetaan iholla esimerkiksi öljyn avulla ja hitaimmassa versiossa kuppi jätetään iholle 5-15 minuutiksi. Kiinalainen kuppaus nousi otsikoihin olympialaisten aikana, kun mm. uimareiden iholla näkyi mystisiä, pyöreitä fritsuja.

Pääsin eilen kokeilemaan kaikkia yllämainittuja akupunktiohoitajaksi opiskelevan kraniosakraaliterapeuttimme Niina Kivimäen käsissä. Ihan aluksi Niina rapsutteli selkää Gua Sha-kammalla. Sen jälkeen selkääni levitettiin manteliöljyä ja sitten alkoi tapahtua. Kuulin kuinka kupista kuului sihinää, tunsin lämpöä selässäni ja – slurps! – kuppi imaisi ihoani sisäänsä.

Nopea kuppaus tuotti hieman haasteita, koska kuppi tuntui imaisevan nahkani hyvin hanakasti. Nopeassa kuppauksessa kuppi asetetaan hetkeksi ja otetaan melkein heti pois. Oikea lapa – tai tarkemmin sen alaosa – tuntui tykkäävän isosta lasikupista niin lujaa, että Niina antoi sen jäädä paikoilleen heti kättelyssä. Liukukuppausta varten käyttöön otettiin pienempi kuppi, jota –  yllätys-yllätys – liu’uteltiin pitkin selkää, oikeastaan tarkemmin kuvailtuna pitkin virtsarakkomeridiaania. Kuvailisin liukukuppauksen antamia tuntemuksia miellyttäviksi ja uudenlaisiksi: vähän kuin hierontaa, mutta alipaineella. Lopuksi Niina jätti kupit hetkeksi paikoilleen ja selkäni sai nauttia tuntemuksesta jota ehkä parhaiten kuvailisi ilmaus ”kevyt imu”.

Eniten ihoa hotkaisseet kupit tuntuivat aluksi ehkä hieman kiristäviltä, mutta hoidon loppua kohti alkoi itsekin huomata kuinka niiden ote hölläsi. Loppupäivän ajan olo oli rento, aineenvaihdunta vilkas, selkää ehkä hitusen aristi ja illan tullen Nukkumatti löi hiekkasäkillä tajun kankaalle suht aikaisin. Aamulla herätessäni en tiennyt kuka olin, missä olin ja mitä olin tekemässä. Hyvä nollaus, siis.

Suosittelen kuppausta kaikille lihasrentoutusta, aineenvaihdunnan vilkastuttamista ja kuona-aineiden poistamista kaipaaville. Kuivakuppauksella voidaan kuulemma hoitaa myös selluliittia, joten jään innolla odottelemaan vaikutuksia alaselän perunapellon osalta. Mustelmien/fritsujen pitäisi kuulemma hävitä parissa päivässä. Jes!

Vasemmalla ja yläoikealla: Kuppeja ei normaalisti käytetä  näin paljoa.  Oikealla keskellä ja alhaalla: iho punoittaa heti hoidon jälkeen ja myöhemmin illalla selkä näyttää salamipizzalta - vain ananakset puuttuvat....
Vasemmalla ja yläoikealla: Kuppeja ei normaalisti käytetä näin montaa.
Oikealla keskellä ja alhaalla: iho punoittaa heti hoidon jälkeen ja myöhemmin illalla selkä näyttää salamipizzalta – vain ananakset puuttuvat….